Seksuaalinen hyvinvointi

Keskustelin yhden hyvin uskonnollisen naisen kanssa hyvinvoinnista. Päätin ottaa puheeksi seksuaalisen hyvinvoinnin. Hän ei ymmärtänyt ollenkaan, että miksi siitäkin pitää puhua. Seksuaalisuus on jokaisen oma asia ja sitä asiaa ei tarvitse eritellä hyvinvoinnista. Selitin hänelle, että seksuaalinen hyvinvointi kuuluu kokonaishyvinvointiin, mutta asiasta ei enää keskusteltu. Minulle tuli sellainen tunne, että hän tajusi seksuaalisuuden olevan vain seksinä. Onkohan kyseinen käsitys kuinka yleistä?

Näin mielenkiintoisen kirjan, jossa kerrottiin sinkkujen elämästä. Selasin kirjaa lukien pätkiä sieltä täältä. Tämän uskonnollisen kirjan mukaan sinkun määritelmä on irtosuhteissa elävä ihminen. Sen vuoksi tämän uskonyhteisön yksineläjistä, jotka eivät ole parisuhteessa, ei käytetä sinkku-nimitystä. Olin järkyttynyt heidän määritelmästään. He yleistävät meidät sinkut tietynlaisiksi. Tämä kuitenkin avasi silmäni. Nyt tiedän miksi minua eronnutta sinkkuäitiä katsotaan ja kohdellaan halveksuen tähän uskonlahkoon kuuluvien toimesta. Toki avioerokin on heidän mielestään huonouden merkki.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmaa on päivitetty edellisen toimintaohjelman pohjalta, koska kehitettävää jäi, vaikka paljon hyvää saavutettiinkin. Seksuaali- ja lisääntymisterveys on yksi tärkeä osa ihmisen hyvinvointia ja siksi osa kansanterveyttä. Toimintaohjelmasta löytyy paljon asiaa niin lapsista, nuorista, aikuisista, monikultturisuudesta, raskaudesta, seksitaudeista jne. Jokaisen seksuaalikasvattajan kuten opettajienkin kannattaa lukea toimintaohjelma, koska siitä saa tukea työhönsä.