Pohdintaa 1-4

Pohdintaa 4

Minun organisaationi seksuaalikasvatuksen toteuttajana

Minulla ei ole organisaatiota mutta toivottavasti tulevaisuudessa on joku vapaan sivistyön oppilaitos. Esim. Helsingin työväenopistossa ei ole mitään tähän liittyvää koulutusta työntekijöille / kurssia asiakkaille.

Tavoitteenani on edistää ja kehittää Helsingin työväenopiston kurssitarjontaa suunnittelemalla työväenopistolle kurssi, missä käsitellään seksuaalisuutta laajasti.

Pohdintaa 3

Seksuaalisuuden hyvinvoinnin toteuttamisen haasteet

Sivusimme jonkin verran maahanmuuttajien seksuaalikasvatusta, mutta kieltämättä en ollut vakuuttunut, että tähän on asetettu tarpeeksi varoja. Jotenkin jäi sellainen kuva, että on aika sattumaa kuka seksuaalikasvatusta (tuskin menee sillä nimellä) turvapaikanhakijoille/ maahanmuuttajille antaa, jos antaa ollenkaan. Alueelliset erot saattavat olla huomattavat.

Itse olen joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Helsingin keskustassa vuosi sitten. Minä osaan pitää huolta itsestäni, mutta entäs nuoret?

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005204671.html

Miten tästä puhutaan nuorille koulussa? Puhutaanko? 

Tämän asian kiihkoton ja asiallinen hoitaminen tulee säästämään todella paljon rahaa tulevaisuudessa.
 

 Pohdintaa 2

Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus

Mielenkiintoinen kirjoitus:

http://yle.fi/uutiset/3-9483267


Tilasin juuri Setalta Opitaan yhdessä! Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus - opas opettajalle. Erittäin kattava opas, suosittelen!


Pohdintaa 1

Oman seksuaalisuuden pohdinta – avain onnistuneisiin kohtaamisiin

Tässä se kirjoittamani essee:

Osaamiserot ja sukupuoli

 Uusimpien tutkimusten ilmestyttyä saimme taas lukea kuinka pojat ”jäävät jälkeen” tytöistä. Suomessa sukupuolten väliset osaamiserot ovat, PISA 2015 -tutkimuksen mukaan, OECD-maiden suurimmat. Tieto esimerkiksi siitä, että erot sosiaalisessa ja kulttuurisessa taustassa ovat suurempia kuin sukupuolten välillä, ei vähennä huolestuneita puheenvuoroja. Huolestuminen poikien pärjäämisestä näyttää myös jättävän huonosti menestyvät tytöt paitsioon.

 Syitä tälle on tietenkin monia. Esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen kielentuntemuksen ja kirjoittamisen arvosanassa tyttöjen arvosana painoi enemmän kuin poikien arvosana, kun tarkastellaan oppimistuloksia. Tämän perusteella annettujen arvosanojen perusteita tulisi tarkastella kriittisesti. [1] 

 Syitä on etsitty myös koulun käytännöistä ja pedagogiikasta. Kilpailua ja raakaa tietoa korostava koulumaailma näyttäytyy edelleen joltain osin maskuliinisena. Yhä edelleen osa oppimateriaaleista heijastaa enemmän miesten ja poikien kuin naisten ja tyttöjen maailmaa. Huomionarvoista on, että opettajan sukupuolen merkityksen vähäisyydestä suhteessa oppimistulokseen saadaan yhä enemmän näyttöä. Toivottavasti tämä hiljentää ne äänet, jotka väittävät esimerkiksi, että naisopettajat olisivat jollain tavalla haitaksi poikien oppimiselle.

 Koulumenestyksestä uutisoitaessa näyttää olevan vallalla ajatus siitä, että tyttöjen koulumenestys olisi jotain uhkaavaa. Poikien jälkeen jääminen koetaan ongelmallisena, koska tytöt "jyräävät pojat", "valtaavat lukiot", "rynnivät yliopistoihin" ja "tulvivat tutkijakoulutukseen". [2] Median käyttämä kieli heijastelee mielestäni joidenkin huolta miesten aseman heikkenemisestä.

 Koulutuksessa itsessään on rakenteellisia tekijöitä, jotka tukevat miesten jatkokoulutukseen pääsyä keskimäärin naisia heikommista koulusaavutuksista huolimatta. Tämä näkyy myös Karvin tutkimuksessa, missä todetaan, että pojat luottavat osaamiseensa yleensä ottaen enemmän kuin tytöt. [3] (Erityisesti) naisten kokema huijarisyndrooma näyttää olevan läsnä jo peruskoulussa. Yhteiskunnan rakenteiden takia koulutus on naiselle erilainen resurssi kuin miehelle, sillä nainen, jolla on heikko koulumenestys, on suuremmassa vaarassa pudota väliin kuin heikosti koulutettu mies. Ikuisongelmana on myös se, että naisten korkea koulutustaso ei korreloi palkkauksen suuruuden kanssa. [4]

 Olipa syy sukupuolten välisille eroille mikä tahansa, nyt on korkea aika päästä eroon arvioinnin sukupuolittuneesta tarkastelusta. Yksinkertaistetut olettamukset tyttöjen ja poikien ominaisuuksista, menestymisen mahdollisuuksista ja eduista toisilleen vastakkaisina eivät edistä kenenkään asiaa. Sukupuolen sijaan tulee keskittyä yksilöön ja näen Opetushallituksen julkaiseman Tasa-arvo on taitolaji -oppaan (2015) askeleena kohti tätä ja sitä kautta kohti tasa-arvoisempaa arviointia.

Lähteet

Harjunen, E. ja Rautopuro J. (2015) Kielenkäytön ajattelua ja ajattelun kielentämistä, Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus – Karvi julkaisut: Helsinki.

Lahelma, E. (2009) Tytöt, pojat ja keskustelu koulumenestyksestä. Hanna Ojala, Tarja Palmu & Jaana Saarinen (toim) Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa, Vastapaino: Tampere.

Lappalainen, H-P. (2011) Sen edestään löytää. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa. Opetushallitus.

---

[1] Lappalainen 2011 (85-92).

[2] Lahelma 2009 (136-156).

[3] Harjunen & Rautopuro 2015 (165).

[4] Lahelma, 2009 (136-156).